Ilmajokelaiset maatiaiskanat

Tilamme kanat ovat puhdasrotuisia ilmajokelaisia maatiaiskanoja. Maatiaiskanat ovat sopeutuneet erityisen hyvin Suomen ilmastoon. Ne omaavat hautomis-, hoivaamis- ja ravinnonhakuvietin, joten ne pärjäävät jalostettuja rotuja merkittävästi paremmin luonnonmukaisissa olosuhteissa.

Ilmajokinen kanta

Ilmajokelainen kanta kuuluu melko harvinaisiin maatiaskanakantoihin. Vielä kymmenen vuotta sitten kannan arveltiin kuolleen sukupuuttoon, mutta sittemmin kanakannalle ilmaantui uusia säilyttäjiä ja poikastuottajia. Kun hankimme tilalle ensimmäiset siitosmunat kesällä 2010, liityimme saman tien MTT:n säilytysohjelmaan ilmajokisen kannan säilyttäjiksi. Pari vuotta myöhemmin ryhdyimme poikastuottajiksi, mikä tarkoittaa sitä, että meiltä kanansa hankkineet voivat myös liittyä säilytysohjelmaan ja saada todistuksen kanojensa puhdasrotuisuudesta. Lisää säilytysohjelmasta voi lukea MTT:n sivuilta.

Kanojemme elämä

Tilamme kanoista osa kuoriutuu emojen hautomana, mutta suurin osa munista haudotaan koneella. Tiput kuoriutuvat kolmen viikon haudonnan jälkeen keltaisina, ruskeina, mustina tai kelta-mustina untuvikkoina. Tiput oppivat pian kuoriutumisen jälkeen kävelemään ja jo vuorokauden iässä ne syövät ja juovat itsenäisesti. Toki emot pitävät touhuja koko ajan tarkasti silmällä. Myöhemmin sulkiintumisen myötä untuvikkojen keltainen väri vaihtuu ruskeaksi niin, että kanat ovat väriltään ruskeita, mustia tai erilaisia mustan ja ruskean sekoituksia. Kukkojen höyhenpeitteen väri vaihtelee punaisesta ruskeaan ja mustaan. Osa kukoista on aapiskukkomaisen kirjavia.

kaksi kanaakanaparvi ulkoilee

Ilmajokiset maatiaiset aloittavat muninnan nuorina, noin 4 – 5 kuukauden ikäisinä. Aluksi munat ovat pieniä, mutta aikuisten kanojen munat ovat pääsääntöisesti kokoa M. Munat ovat vaaleita ja vaaleanruskeita, joskus myös pilkullisia. Kanat munivat erityisen hyvin kevättalvella ja alkukesästä. Jos valaistusta riittää muninta jatkuu ympärivuotisesti. Tilallamme on kuitenkin haluttu suoda kanoille luontainen, vuosittain munintatauko, jotta ne olisivat pitkäikäisempiä ja terveempiä. Yleensä aikuiset kanat pitävätkin munintatauon syksyisin, jolloin kanalassa on vähemmän valoa. Muninta jatkuu säännöllisenä noin kolmivuotiaaksi. Sen jälkeen munien tuotanto vähenee selvästi.

Kanamme syövät lähiseudulla tuotettua kauraa. Lisäksi ne saavat ruuakseen munintarehua ja ruuantähteitä. Kalkin saannista huolehdimme musertelemalla kanoille kuivattuja munankuoria. Niillä on voimakas ravinnonhakuvietti. Siksi ne kuopsuttavat kesäisin maata ja talvisin lattiakanalan pehkua.

Kanamme elävät lattiakanalassa, missä niillä on pehku ja orret. Kanamme ovat erittäin terveitä, elinvoimaisia ja ulkoilevat mieluusti pikkupakkasellakin. Ne saavatkin olla ulkona suurimman osan vuotta. Halutessaan ne pääsevät toki sisällekin.

Kanojemme käyttäytyminen

Kanalassa vallitsee tarkka nokkimisjärjestys. Kanojen käytös noudattelee pitkälti kukkojen käytöstä. Jos kukko pakenee vieraita, kanalauma kipittää pakoon kukon perässä. Rohkean kukon perässä seuraa peloton kanalauma.

Kaikki kukkomme ovat kilttejä, joten lapsetkin pystyvät liikkumaan vapaasti parven keskellä. Tällä hetkellä meillä on 2 siitoskukkoa, jotka ovat lähtöisin Alavudelta Sanna-Mari Hiltuselta: Kirjava Kroisos ja Ruskea Roope. Kanojemme suku polveutuu Nivalasta Sara Hiltulan ja Sotkamosta Anne-Mari Kähkösen parvista.

Anni kana kainalossa

Valkokukka -kana viihtyi lasten kainalokanasena.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *